Koittankosken Metsästysseura

 

 

Etusivu

Ajankohtaista

Seura

Historia

Hirvisuuli

Metsästys

Hirvenmetsästys

Riistanhoito

Kilpailutoiminta

Säännöt

Tilastot

Linkit

Kuvagalleria

Palaute

 

HIRVIENMETSÄSTYS 2015


Jahtipäällikkönä hirvijahdissa Keijo Tähtinen, lupia 5+3, saalis 5+3

Koko RHY:n alueella kaatoprosentti oli 100%, vasaprosentti 44% ja urosprosentti 53%. Jäävän kannan tiheys on noin 3,6 hirveä / 1000ha eli lievää kasvua viime vuoteen.

Seura
luvat
uroksetnaaraatvasat jäävä
kanta
Alakarvia 5+3 503 9
Honkajärvi 5+4 144 9
Kasalanjoki 9+7 637 22
Koittankoski 5+3 323 7
Lauttijärvi 6+6 336 10
Eteläinen 7+3 433 21
Itäinen
5+6
236 17
Merikarvia
7+5
255 25
Metsän-Veikot
7+7
437 35
Köörtilä 2+2 112 6
YHTEENSÄ
58+46
312746 161

10.10. Tänä syksynä osa kaurasta oli jätetty puimatta, joten Pirttijärven kaurapellosta lähdettiin hirviä hakemaan. 20 passimiestä oli passeissaan valmiin, kun Vila päästettiin hakemaan. Nopeasti se hirven löysikin, mutta kuulaana pakkasaamuna hirvellä oli tarkka tieto passimiehistä. Jalkoja enempää siitä ei nähty ja jäljitys lopetettiin Kallträskiläisten puolelle. Kun koira oli kytketty, siirryttiin Koivumutkaan , jossa Seppo oli kuullut hirvien liikehdintää. Sieltä hirveä ei kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan Välijoenkydön kulmassa Jounin eteen asteli tappisarvi, joka ei kuitenkaan jäänyt laakista. Joni lähti jäljelle 6kk ikäisen mäyräkoiran kanssa ja puolen kilometrin jäljityksen ja parin karkon jälkeen sonni jäi seisontahaukkuun, johon se oli hyvä lopettaa.

11.10. Sunnuntai olikin erilainen jahtipäivä, sillä aamu starttasi kokoontumisella yhdessä lauttalaisten kanssa Koittankosken koululle. Koululle oli kokoontuneena yli 30 miestä ja suunnaksi otettiin Saaret. Neljä koiraa laskettiin hakemaan 1000 hehtaarin alueelle kolmeksi tunniksi, mutta yhtään näköhavaintoa hirvistä ei tehty. Yksi hirvi todennäköisesti meni passin ohi Hepokoskessa, mutta kaikkinensa alue vaikutti varsin tyhjältä. Puolen päivän jälkeen jakaannuttiin taas omiin porukoihin ja passitus suunniteltiin Mäntylänkulman nuolukiven ympärille, jossa oli yöllä vasaporukka käynyt. Tätä porukkaa ei kuitenkaan löytynyt. Päivän päätteeksi mentiin vielä Rydistöön jäljittämään aamulla nähtyjä kahta sonnia, mutta mitään ei löytynyt, vaikka Vilan veli Vinkkikin oli haussa avustamassa.

17.10. Aamun ajo suunnattiin Marttanmaalle ja Puskaniittyyn. Ollin Rane päätti kuitenkin toisin ja kävi omatoimisesti tarkastamassa Välijoen. Vila kuitenkin lähti passituksen keskelle ja riistapellonreunasta jäljitti hirvet Vareskankaalle. Heitonsivun pellonreunassa Risto ampui vasaa, joka ei kuitenkaan jäänyt. Vila toi samaan aikaan sonnin Suojärvenkeitaalle jonne Miika pääsi ensimmäisen kaatonsa tekemään. Sonni jätettiin suolle ja lähdettiin jahtaamaan Riston vasaa, joka kuuden kilometrin jäljityksen jälkeen kuoli Jonin laukaukseen lauttalaisten puolelle Kuvaskankaannevan reunaan. Sonnin suoltahaun jälkeen otettiin vielä yksi veto Koivumutkasta, mutta mitään ei löytynyt.

18.10. Koittanjärvi Isomaa akselille laitettiin taas Vila ja Rane hakemaan. Ennen kuin koirat sai hirvikontaktia emä ja vasa kävivät näyttäytymässä Tuomakselle ja Touko pääsi vasan kalasääskenpesälle ampumaan.  Viitalan takaa Vila löysi lehmä ja sonni ja Rane läheltä Toukon passia lehmän, jonka se saatteli Erkin passiin eikä Erkki erehtynyt. Myös Vilan seuraama 10-piikkinen sonni tuli Erkin passii vielä paremmalle hollille kuin aikaisempi naaras, mutta tämä sai jatkaa matkaansa. Kun saalista suolistettiin, Toukon passiin asteli omia aikojaan toinen emän ja vasan porukka. Tämäkin vasa kuoli lopulta Miikan laukauksiin ollintakana, joten viikonloppu oli saaliin suhteen varsin onnistunut. Saalista tuotaessa suulille saatiin vielä tieto, että Piikkilänkylästä oli tulossa haavoittunut 8-10-piikkinen sonni meidän puolelle, joten jahdata saatiin ihan ehtooseen saakka. Sonni onnistui kuitenkin eksyttämään koirat jokeen, joten sitä ei enää tavoitettu.

13.11. Seurantakokouksessa todettiin hirvistä olevan kumossa nyt kaksi kolmannesta, vasaprosentin ollessa 44 ja urosprosentin 62. Loput ison luvat pitäisi siis käyttää naarasvoittoisesti. Kolme seuraa saivat pankista jo nyt lupia ja loput seurat saavat, kun ovat ampuneet kaikki vasansa. Meille tuli siis yksi ison lupa lisää. Todettiin myös, että vain yksi kielletty sonni oli ammuttu, joten kuri on suht hyvin pitänyt.

14.11. Päivän aikana ehdittiin ottamaan kaksi vetoa, joista ensimmäinen suunnattiin Isomaa-Koittanjärvi akselille. Sieltä Vila löysi "tornihirven" eli 6-8 -piikkinen sonnin, joten sen annettiin jatkaa matkaa Isojoen puolelle. Toinen passitus suunnattiin Sinervään. Siellä riistapelto oli jo syöty, joten omalla puolen ei hirviä enää ollut, mutta väärältä puolen vila vei jonkun hirven Leppijärven suuntaan.

15.11. Jahtipäälikkö meinasi, että tänään ammutaan loput ison luvat, joten ensiksi suunnattiin Marttanmaalle, jossa yksinäinen iso oli majaillut. Se löytyi Puskaniityn puolelta ja Antti pääsi nuoren naaraan kaatamaan Suojärven järvenrantakydölle. Toisessa ajossa mentiin Rydistöön, joka eilen oli jäänyt huonolle hakemiselle. Tänään sieltä löytyikin "v*tusti piikkejä" omaava sonni, jota vieraana ollut Janne ampui ensin Karhuluodontiellä jalkaan. Siitä sonni jatkoi matkaa kallträskiläisille Halluviitaan, jossa olikin jo yksi Korpunen valmiina passissa. Hänen osumansa menivät suolille, mutta hidastivat hirven menoa, niin että Keijo pääsi lopulta sarvipään lopettamaan haukkuun Prunttiperkoon lähelle honkalaisten puolelle.

Jahti on toistaiseksi päättynyt.

Sivua päivitetty viimeksi 26.2.2016 © Aki Palomäki & Joni Saunaluoma 2006