Etusivu

Ajankohtaista

Seura

Historia

Hirvisuuli

Metsästys

Hirvenmetsästys

Riistanhoito

Kilpailutoiminta

Säännöt

Tilastot

Linkit

Galleria

Palaute

Koittankosken Metsästysseura perustettiin melkein päivälleen 50-vuotta sitten. Idea oman metsästysseuran perustamiseen syntyi Annanlammilla pidetyissä maailman ensimmäisissä hirvenhiihtokilpailuissa, joissa Koittankoskelta oli oma joukkue mukana. Silloiset nuoret miehet halusivat seuran, jonka nimissä voitiin kilpailla. Innokkaat miehet myös miettivät, miten kesällä voitaisiin kilpailla vastaavanlaisesti, ja heti vuonna 58 syksyllä Koittankoskella pidettiin niin sanotut hirvitaitokilpailut, joista kehittyi hirvenjuoksu.

Myös pikku hiljaa vahvistunut hirvikanta loi tarpeen seuran perustamiselle, joten perustamiskokous pidettiin Koittankosken koululla 13.4.1958. Uusia metsästysseuralaisia oli opastamassa Heikki Holmi ja Paavo Hakasalo, joilla oli jo kokemusta metsästysseuratoiminnasta Merikarvian metsästysseurassa. Seuran ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Juhani Aitasalo, varalle Kauko Nummelin ja jäseneksi Mauno Viitala, Onni Korpunen ja Edward Korpunen. Varajäseniä olivat Juha Lähteenmäki ja Uuno Väliluoma. Seuraan liittyi ensimmäisenä vuonna jäseniä 21, nykyisen jäsenmäärän ollessa 63. Alkuperäisistä jäsenistä mukana ovat edelleen Juha Lähteenmäki, Eino Saunaluoma, Heikki Lähteenmäki ja Mikko Korpunen.

Heistä 3 on edelleen mukana myös hirvijahdissa, josta onkin muodostunut tärkeä entisiä ja nykyisiä kyläläisiä yhdistävä tekijä ja seuran päätoimintamuoto. Kuluneen 50-vuoden aikana on Koittankoskelta ammuttu yli 400 hirveä. On tosin niiden metsästämiseen aikaakin kulunut; innokkaimmat vanhemman polven metsästäjät ovat passeissa seisseet ja metsässä kulkeneet yhteenlaskettuna yli vuoden verran. Hirvitorneja on rakennettu kymmeniä.

Hirvikanta alueella on vaihdellut valtakunnallista tilannetta heijastaen, mutta 80-luvun alun hirvivuosia tuskin enää tulee, jolloin hirviä oli joka paikassa. Nyt viimevuodet hirvikannan leikkauksen jälkeen kanta on pysynyt suhteellisen vakiona ja talvehtimiskanta on ollut kuuden hirven paikkeilla, joten männyntaimikkotuhoja ei ole seuran alueella juurikaan ollut; mitä nyt joskus ovat koivuntaimet hirville kelvanneet

Monet hirvet nyljettiin Lähteenmäen Heikin navetan takana traktorin piikeissä ennen kuin tultiin järkiin ja päätettiin rakentaa kunnon nylkysuuli. Vuonna 1989 saatiinkin Jukka Lähteenmäen suurella myötämielisyydellä upea jokirantatontti uuden nylkysuulin ja majan rakentamiseen. Pihaa on sen jälkeen täydennetty makkaranpaistokodalla ja rantasaunalla. Kylätoimikunnan kanssa yhteistyönä padottiin jokeen uimapaikka ja viime syksynä saatiin hirvisuulille myös kunnan vesi. Vilhonperälle koottiin Perähannun vanhoista riihen hirsistä iso laavu, joka onkin toiminut jo monen metsästys- ja muun retkeilyn tukikohtana.

Pian seuran perustamisen jälkeen rakennettiin Perähannuun käsikäyttöinen liikkuvan hirven rata, missä vuosien saatossa ammuttiin lukuisia hirvimerkkejä, joskus myös konjakkipullon avustuksella. Kovia pienoiskivääri- ja haulikkokilpailujakin radalla käytiin useita. Sittemmin on siirrytty kilpailemaan Ylinevan radalle Tuorilaan.

Seuran alkuaikoina ollut kilpailuhenkisyys on säilynyt hyvin jälkipolville. Jo silloin ymmärretty asia, että vain ampumalla voi oppia ampumaan pätee tänäkin päivänä. Seuran jäsenet ovatkin saavuttaneet lukuisia mitaleita piirin- ja lääninmestaruuskisoista. Koristaapa joidenkin kaappia myös suomenmestaruusmitali. Myös kilpailujen järjestäjänä seura on pyrkinyt olemaan aktiivinen, ja muun muassa viikon päästä pidettävien metsästäjäliiton ilma-aseiden SM-kisojen järjestelyissä olemme mukana.

Vaikka nykyään puhutaan seurojen ukkoutumisesta, niin tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta, sillä seuraan on liittynyt useita nuoria poikia. Heidän myötään seura on siirtynyt nettiaikaan ja heidän varaansa myös tulevaisuus rakentuu.
Kukaan ei tiedä millaiseksi maailma metsästyksen harrastajan kannalta muuttuu seuraavan viidenkymmenen vuoden kuluessa. Nuorimmat jäsenet sen näkevät.